Jokiläänin kansalaisopiston historiaa
Jokiläänin kansalaisopisto perustettiin 1973, täyttämään sitä aukkoa, joka maantieteellisesti oli olemassa Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kohdalla opistotoiminnassa. Kyseiset kunnat päättivät yhdessä anoa opiston perustamislupaa ja se myönnettiin heinäkuussa 1973. Näin perustettiin opisto, jonka nimi oli ensin Jokioisten-Humppilan-Ypäjän kansalaisopisto.
Opistolle asetettiin johtokunta, joka kokoontui ensimmäisen kerran 17. heinäkuuta 1973.
Johtokunnan itseoikeutettu ensimmäinen puheenjohtaja oli koko opistohankkeen alullepanija, silloinen Jokioisten kunnanjohtaja Simo Sääksi. Johtokunnassa oli kaksi edustajaa kustakin omistajakunnasta sekä heidän varajäsenensä. Johtokunnan ensimmäisiä tehtäviä oli rehtorin palkkaaminen, jotta opistotoiminta saataisiin käyntiin mahdollisimman pian. Rehtorin päävirka julistettiin haettavaksi ja hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 22 kpl. Opiston ensimmäiseksi rehtoriksi valitun HuK Pauli Väänäsen kieltäydyttyä viran otti vastaan FK Seppo Oinonen.
Oinosen johdolla opistotoiminta käynnistettiin lokakuun 8. päivä. Luento- ja opintopiirejä oli ensimmäisen lukukauden aikana 62 kpl ja niissä opiskelijoita yhteensä 800. Oppiaineet olivat pitkälti samoja kuin nykyään. Erityisesti huomio kiinnittyy siihen, että ruoanvalmistuskurssien määrä oli tuolloin varsin tuntuva opiston kokonaistunneista. Rehtori Oinosen jäätyä ensin virkavapaalle vuoden 1974 alusta ja sitten erottua virastaan 31.7.1974 valittiin ensin rehtorin sijaiseksi ja sitten rehtoriksi 1.8.1974 alkaen FK Eva-Liisa Kaihenoja. Hän toimi rehtorin virassa yhtäjaksoiseksi lähes 20 vuotta.
Samanaikaisesti opiston toiminnan käynnistyttyä pantiin vireille opistolaistoimikunnan aloittaminen. Hanke konkretisoitui keväällä 1975, jolloin vieläkin vireänä toimiva opistolaisyhdistyksemme perustettiin. Opistolaisyhdistyksen aloitteesta päätti kouluhallitus hyväksyä 12.10.1977 opiston nimeksi Jokiläänin kansalaisopisto, jota siis vieläkin käytetään.
Vireällä 70-luvulla pantiin käyntiin muitakin opistotoiminnan kannalta tärkeitä hankkeita, kuten se, että nykyiset opiston päätoimiset opettajanvirat, eli musiikinopettajan ja tekstiilityönopettajan virat, perustettiin tuolloin. Sen sijaan vuonna 1984 perustettu kuvataideopettajan virka, joka oli ensin kaksi vuotta tilapäisenä, lakkautettiin 31.7.1999.
Rehtorin virka lakkautettiin 31.7.1993 ja päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että sivistystoimenjohtaja hoitaa myös rehtorin tehtäviä. Näin edettiin aina vuoteen 1999, jolloin sivistystoimenjohtaja irtisanoutui tehtävästään. Sen jälkeen päädyttiin nykyiseen tilanteeseen, eli päätettiin ostaa rehtoripalvelut Forssan aikuisopistosta vuoden 2000 alusta alkaen.
Muita muutoksia viime vuosina on ollut mm. kanslistin nimikkeen muuttaminen kurssisihteeriksi vuonna 1997, mikä on monipuolistanut ja laajentanut tehtäväkuvaa merkittävästi opiston toiminnan kannalta parempaan suuntaan. Myös se, että tuntiopettajista on nimetty ainealueensa ohjaavia opettajia vuodesta 1995 lähtien on jäntevöittänyt opetussuunnittelua merkittävästi viime vuosina.
Teksti: 30.5.2016