Sairaspoissaolot

Ilmoittaminen

Työntekijä ilmoittaa henkilökohtaisesti esim. puhelimitse omalle työjohdolliselle esihenkilölle työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta kestosta.
Ilmoitus tehdään viipymättä, viimeistään heti työvuoron alkaessa.
Tekstiviestillä tai sähköpostilla tehty ilmoitus ei riitä.

Mikäli esihenkilö ei ole puhelimitse tai muuten tavoitettavissa, työntekijän tulee jättää hänelle yhteydenottopyyntö esim. puhelinvastaajaan tai tekstiviestinä.
Esihenkilön velvollisuus on ottaa sitten yhteyttä työntekijään.

Jos esihenkilö on lomalla tai muutoin ei ole paikalla, ilmoitetaan joko hänen sijaiselleen tai työyksikön työvuoron vastaavalle.

Huom! Pelkkä ilmoitus poissaolosta ei oikeuta palkalliseen sairauslomaan.

Toimintakäytännöt

Työkyvyttömyyden kesto 1–5 kalenteripäivää

Työntekijä sairastuessaan äkillisesti ja lyhytaikaisesti (esim. flunssa tai vatsatauti):

Samaa työkyvyttömyyttä kohti esihenkilö voi myöntää sairauslomaa yhtäjaksoisesti enintään 5 päivää, ensin enintään 3 päivää ja tarvittaessa vielä enintään 2 lisäpäivää.

Mikäli työntekijä ei halua kertoa työkyvyttömyyden syytä suullisesti, hänen on toimitettava lääkärintodistus ensimmäisestä päivästä lähtien.

Työkyvyttömyyden kesto yli 5 kalenteripäivää

Pidempi työkyvyttömyys tai sairauspoissaolo jatkuu yli viisi päivää:

Työntekijän tulee toimittaa kuudennesta kalenteripäivästä lähtien työterveyshuollon tai terveyskeskuksen hoitajan tai lääkärin antama todistus työkyvyttömyyden jatkumisesta.

Lääkärintodistus on toimitettava viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivästä, muutoin ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton. Mikäli lääkärintodistuksen toimitus viivästyy perustellusta syystä, ei työntekijä menetä ensimmäisen sairauspäivän palkkaa.

Poikkeuskäytännöt

Esihenkilö voi vaatia sairauslomatodistuksen esittämistä ensimmäisestä sairauslomapäivästä lähtien, mikäli katsoo sen erityisestä syystä tarpeelliseksi.
Tällainen erityinen syy voi liittyä esim. toistuviin lyhyisiin sairauspoissaoloihin tai päihteiden väärinkäytön epäilyyn.

Mikäli sama diagnoosi jatkuu 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona työntekijä oli sairauslomalla, tulee lääkärintodistus toimittaa heti ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien.

Työ- tai työmatkatapaturman perusteella aiheutuvasta työkyvyttömyydestä on toimitettava lääkärintodistus ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien.

Työntekijä voi jäädä sairauslomalle oman ilmoituksen tai hoitajan todistuksen perusteella aikaisintaan viikon kuluttua edellisestä sairauspoissaolosta.
Muussa tapauksessa tarvitaan hoitajan tai lääkärintodistus ensimmäisestä poissaolopäivästä alkaen. Selvitetään Mikon kanssa.

Sairastuminen

ennen vuosiloman alkamista/vuosiloman aikana/heti vuosiloman jälkeen

Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa tai säästövapaansa alkaessa tai sen aikana

työntekijän tulee pyytää loman siirtoa (ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista niin ennen loman alkua).

Työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät siirretään myöhäisempään ajankohtaan.

Hoitajan tai lääkärintodistus tulee toimittaa ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien.

Myös siinä tapauksessa jos työkyvyttömyys alkaa välittömästi vuosiloman tai muun vapaan jälkeen. (Esihenkilön luvalla ei siis riitä).

30 - 60 - 90 Toimintamalli

Työnantajan velvollisuutena on seurata työntekijän työssä selviytymistä, kun taas työterveyshuollon tehtävänä on seurata ja arvioida työntekijän terveydentilaa.

30 poissaolopäivää

Työnantaja – ilmoita sairauspoissaolo työterveyshuoltoon

Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti tai osissa yhteensä 30 päivää vuoden aikana.

Esihenkilö tekee ilmoituksen työterveyshuoltoon lomakkeella.

Linkki lomakkeeseen: Ilmoitus työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon / esimies täyttää

60 Poissaolopäivää

Arvio työntekijän kuntoutusmahdollisuuksista

Kun työkyvyttömyys on kestänyt 60 päivää, hoitava lääkäri tai työterveyslääkäri arvioi, voisiko kuntoutus edistää työntekijän toipumista.

Työterveyshuolto arvioi kuntoutustarpeen ja tekee yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa kuntoutukseen ohjaamisessa.

Työntekijä huolehtii, että sairauspäivärahaa haetaan kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta, ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta etuutta halutaan.

90 Poissaolopäivää

Työkyvyn arviointi ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista

Työterveyshuolto arvioi viimeistään tässä vaiheessa työntekijän jäljellä olevan työkyvyn ja selvittää yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa työhön paluun mahdollisuudet. Työterveysneuvottelu on tehokas tapa edistää tätä prosessia.

Työterveyslääkäri laatii tarvittaessa lausunnon työntekijän työkyvystä, mikä kuuluu työterveyshuollon lakisääteisiin tehtäviin.

Työntekijän on toimitettava Kelalle viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä. Lausunto on oltava Kelassa ennen kuin sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä.

Seuranta

Sairauspoissaolojen tilastointi on konkreettinen työväline työkyvyn seurantaan sekä peruste mahdollisen työkykykeskustelun käynnistämiselle.

Sairaspoissaolojen raja-arvot:

Lyhyissä poissaoloissa

5 kertaa tai 20 päivää 12 viimeisen kuukauden aikana

Pitkissä poissaoloissa

yli 30 päivää yhtäjaksoisesti 12 viimeisen kuukauden aikana

Sairauspoissaolojen raja-arvojen ylittymistä seurataan työterveyden toimesta.

Esihenkilön vastuulla on olla myös itse tietoinen työntekijöidensä raja-arvojen ylittymisistä, jotta mahdolliset varhaisen tuen toimet voidaan aloittaa varhaisessa vaiheessa.

Tietojen käsittely työpaikalla

Sairaspoissaolotietojen käsittely on luottamuksellista.

Vain nimetyt henkilöt voivat käsitellä tietoja
Tietojen käsittely määritellään työnantajan toimesta tehtävään kuuluvaksi
Vain palvelussuhteen kannalta tarpeellisia henkilö- ja terveydentilatietoja

Työnantajalla on oikeus saada tietoonsa diagnoosi, jonka perusteella työnantaja selvittää, onko työntekijä oikeutettu sairausajan palkkaan. Jos työntekijä ei toimita tällaista todistusta, hän menettää sairausajan palkan.